A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, R, S, T, U, V, Z
Absoluuttinen konfiguraatio |
Kiraalisen (asymmetrisen) yhdisteen atomien järjestys, joka määritetään Cahn-Ingold-Prelog sääntöjen avulla (R tai S). Kappale 6.4 |
Additioreaktio |
Liittymisreaktio, jossa molekyyliin liittyy atomeja tai atomiryhmiä. Reaktio on tyypillinen tyydyttymättömille yhdisteille. Esim. bromin liittäminen eteeniin tuottaa 1,2-dibromietaania. Kappale 3.7 |
Ainemäärä |
Kemian perussuure, jonka yksikkö on mooli. Kirjaintunnus on n. |
Akiraalinen |
Ei kiraalinen |
Aksiaalinen |
(Sykloheksaani)renkaasta suoraan ylös tai alas suuntautuva sidos. Kapple 2.10 |
Aldehydi |
Karbonyyliyhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on -CHO; syntyy mm. primaarista alkoholia hapettamalla |
Alifaattinen |
Orgaaninen yhdiste, joka ei ole aromaattinen. Alifaattisia yhdisteitä ovat alkaanit, alkeenit, alkyynit ja näiden johdannaiset. Bentseenirenkaan sisältävät yhdisteet eivät ole alifaattisia |
Alkaani |
Tyydytetty hiilivety, jossa ei ole kaksois- eikä kolmoissidoksia |
Alkaani |
Tyydyttynyt (hiilien välillä vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia), avoketjuinen hiilivety |
Alkaloidi |
Luonnossa esiintyvä orgaaninen yhdiste, joka on emäksinen ja muodostaa suoloja happojen kanssa. Emäksisyyden saa yleensä aikaan aminoryhmä. |
Alkeeni |
Avoketjuinen, tyydyttymätön hiilivety, jossa on ainakin yksi kaksoissidos (kaksi kaksoissidosta <–> dieeni, kolme kaksoissidosta <–> trieeni). |
Alkoholi |
Funktionaalinen ryhmä on hydroksyyliryhmä eli OH-ryhmä. |
Alkuaine
|
Aine, jonka kaikilla atomeilla on sama järjestysluku eli yhtä monta protonia |
Alkyloida |
Liittää alkaaneja (alkyyliryhmiä) |
Alkyyni |
Avoketjuinen, tyydyttymätön hiilivety, jossa on kolmoissidos. |
Allyyliryhmä |
Ryhmä, joka sisältää 3 hiiliatomia ja kaksoissidoksen, CH2=CH-CH2- |
Amfolyytti |
Aine, joka voi toimia happona tai emäksenä. Esimerkiksi vesi ja aminohapot ovat amfolyyttejä. |
Amidi |
Typpeä ja happea sisältävä orgaaninen yhdiste, joka voidaan tulkita amiinin ja hapon kondensaatiotuotteeksi. Aminohappojen kondensoituessa syntyviä amideja nimitetään peptideiksi. |
Amiini |
Emäksinen typpeä sisältävä orgaaninen yhdiste, joka voidaan tulkita ammoniakin johdannaiseksi siten, että ammoniakin vetyatomeista on yksi, kaksi tai kolme korvautunut hiilivetyryhmällä. |
Aminohappo |
Yhdiste, jonka molekyyleissä on sekä aminoryhmä –NH2 että karboksyyliryhmä –COOH. |
Anomeeri |
Hiilihydraattien stereoisomeeri, joka eroaa hemiasetaalihiilen hydroksyyliryhmän konfiguraation perusteella. Esim. glukoosin a- ja b-anomeerit |
Aromaattinen |
Yhdiste, joka sisältää ainakin yhden bentseenirenkaan tai sen johdannaisen. Aromaattinen yhdiste voi olla myös rengasyhdiste, jossa on esim. typpiatomi mukana renkaassa (pyridiini). Oleellista on renkaaseen muodostuva elektronipilvi, joka sisältää sopivan määrän elektroneja (6, 10, 14 jne). |
Asetaldehydi |
Etanaali, CH3CHO |
Asyklinen |
Yhdiste, jonka molekyylissä esiintyy vain avoimia hiiliketjuja, ei renkaita. |
Asymmetrinen |
Molekyyli, joka ei ole symmetrinen |
Atomi
|
Kemiallisesti jakamaton hiukkanen, joka on rakentunut protonien ja neutronien muodostamasta ytimestä ja elektronipilvestä. |
Atomiorbitaali |
Elektronien energiatasot, jotka määräytyvät neljän kvanttiluvun perusteella. |
B Bentseeni |
Aromaattisten yhdisteiden perushiilivety, C6H6 |
Bimolekulaarinen reaktio |
Kemiallinen reaktio, jossa kaksi reagoivaa molekyyliä, ionia tai radikaalia reagoi muodostaen uuden kemiallisen yhdisteen. |
Cis-trans-isomeria |
Jos kaksoissidoksen muodostamissa hiilissä on kiinnittyneenä kaksi atomia tai atomiryhmää, voivat ne sijaita kaksoissidokseen nähden samalla puolella (cis) tai eri puolilla (trans). |
Delokalisaatio |
Sidoselektronit eivät ole lokalisoituneet vain kahden atomin välille, vaan ne ovat jakautuneet (delokalisoituneet) tasaisesti usean sidoksen kesken. Esim. aromaattinen rengas. |
Denaturoituminen |
Tarkoittaa valkuaisaineiden sekundaari- ja tertiaarirakenteen muuttumista siten, että valkuaisaine menettää biologisen aktiivisuutensa. |
Dextro- |
Dekstro-, oikeanpuolinen, oikea. Dekstrorotatorisesta isomeeristä polaroitu valo kiertyy oikealle (kuten kellon viisarit) |
Diastereomeerit |
Isomeerit, joka eivät ole toistensa peilikuvia eli enantiomeereja |
Diedrikulma |
Vierekkäisten hiilissä olevien atomien tai atomiryhmien välinen kulma Newman-projektiossa. |
Dipoli-dipoli-vuorovaikutus (eli -sidos) |
Tarkoittaa poolisten molekyylien välille syntyviä heikkoja vuorovaikutuksia. |
Disakkaridi |
Kahdesta yksinkertaisesta sokerista (monosakkaridista) muodostunut hiilihydraatti. |
Eetteri |
Syntyy, kun kaksi alkoholimolekyyliä liittyy yhteen kondensaatioreaktiossa. Funktionaalinen ryhmä on happisilta –O–. |
Eksoterminen |
Lämpöä synnyttävä |
Ektivaatioenergia |
Minimienergia (Ea), jonka reagoivien yhdisteiden tulee saavuttaa, jotta ne voivat muodostaa siirtymätilan ennen muuttumistaan tuotteiksi. |
Ekvatoriaalinen |
(Sykloheksaani) renkaasta sivulle suuntautuva sidos. Kapple 2.10 |
Ekvivalentti |
Samanarvoinen jossakin tietyssä suhteessa |
Elektrofiili |
Atomi, molekyyli tai ioni, joka voi vastaanottaa elektroniparin |
Elektrofiilinen substituutio |
Reaktio, jossa elektrofiili sitoutuu substraattiin muodostaen uuden elektrofiilin (esim. nitronium-ionin sitoutuminen aromaattiseen renkaaseen) |
Elektronegatiivisuus |
Kuvaa alkuaineatomin kykyä vetää puoleensa sidoselektroneja. |
Elektronikonfiguraatio |
Elektronien järjestäytyminen atomissa tai molekyylissä |
Emäs |
Aine, joka voi ottaa vastaan protonin (H+) protolyysireaktiossa . |
Enantiomeeri |
Yhdiste, jonka hiiliatomissa on neljä erilaista ryhmää, voi esiintyä kahtena eri peilikuvamuotona eli enantiomeerina. |
Endoterminen |
Lämpöä sitova, lämpöä vaativa |
Entalpia |
Reaktiolämpö, termodynaaminen suure, (DH, kJ/mol). joka kuvaa standardioloissa esimerkiksi yhdisteen energian muuttumista lämmön muutoksen avulla. DH - ollessa negatiivinen aine antaa energiaa ulos ja sen ollessa positiivinen, aine ottaa ympäristöstä energiaa, yleensä lämpöä. |
Entropia |
DS, kuvaa epäjärjestystä, joka on luonnossa aina kasvava. , DS > 0 |
Entsyymi |
Elollisen luonnon katalyytti, rakenteeltaan tavallisesti proteiini. |
Epoksi |
Hapen liittyessä kaksoissidokseen muodostuu kolmirengas, oksiraani eli epoksiyhdiste. |
Epäorgaaninen |
Elottomaan luontoon liittyvä |
Esteröintireaktio |
Esterin muodostaminen alkoholista ja karboksyylihaposta |
Esteröityminen |
Reaktio, jossa haposta ja alkoholista muodostuu esteriä ja vettä. |
Fenoli |
Aromaattinen yhdiste, jossa hydroksyyliryhmä on liittynyt suoraan bentseenirenkaaseen. |
Fischer-projektio |
Sokereiden ja aminohappojen esittämiseen käytetty rakennekaava, jossa vaakasuorat sidokset ovat tasosta ylöspäin (katsojaan päin) ja pystysuorat ulospäin (katsojasta poispäin) |
Fraktio |
Jae |
Funktionaalinen |
Toiminnallinen ryhmä, joka määrää orgaanisen yhdisteen kemiallisen luonteen. Se vaikutta hiilivetyrungon ohella myös yhdisteen fysikaalisiin ominaisuuksiin. Yhdisteessä voi olla useita funktionaalisia ryhmiä. |
Fysikaalinen |
Aineen rakenteeseen liittyvä |
Glykoli |
Kaksiarvoinen alkoholi, HOCH2CH2OH |
Glyseridi | Glyserolin esteri (rasva) |
Glyseroli | Kolmiarvoinen alkoholi, HOCH2CH(OH)CH2OH |
Hapetin |
Aine, joka toimii hapettimena, ottaa vastaan elektroneja |
Hapettuminen
|
Kemiallinen prosessi, jossa molekyylin elektronegatiivisten substituenttien (yleensä hapen) tai kaksoissidosten määrä lisääntyy, tai alkuaine tai molekyyli luovuttaa elektroneja ja syntyy positiivinen varaus, tai hapetusluku kasvaa. |
Happo |
Aine, joka voi luovuttaa protolyysireaktiossa protonin. |
Heterogeeninen reaktio |
Yleisesti: reaktio joka tapahtuu kahdessa faasissa, Heterogeeninen sidoksen muodostus tapahtuu anionin ja kationin välillä. |
Heterolyyttinen reaktio |
Reaktio, jossa kovalenttinen sidos katkeaa epäsymmetrisesti ja muodostuu anioni ja kationi |
Heterosyklinen |
Yhdiste on rengasrakenteinen orgaaninen yhdiste, jonka renkaassa on muitakin atomeja kuin hiiliatomeja, tavallisesti typpi-, happi- tai rikkiatomeja. |
Hiilihydraatit |
Orgaanisia polyhydroksiyhdisteitä, jotka koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Hiilihydraatit ovat elimistön tärkein energianlähde. Puhtaiden hiilihydraattien empiirinen kaava on (CH2O)n. Hiilidydraatit ovat yksinkertaisia sokereita tai niistä koostuvia polymeerejä kuten selluloosa ja tärkkelys. |
Hiilivety |
Yhdiste, jonka molekyyleissä on vain hiili- ja vetyatomeja. |
Homogeeninen reaktio |
Homogeeninen sidoksen muodostus tapahtuu kahden radikaalin yhdistyessä. |
Homologinen sarja |
Peräkkäisten jäsenten kaavat poikkeavat toisistaan tietyn ryhmän verran. |
Homolyyttinen reaktio |
Reaktio, jossa kovalenttinen sidos katkeaa symmetrisesti ja muodostuu kaksi radikaalia |
Hybridisaatio |
Molekyyleissä samanenergiset atomiorbitaalit yhdistyvät muodostaen uusia hybridi- eli molekyyliorbitaaleja |
Hydraatio (hydrataatio) |
Veden liittäminen (esim. alkeenien kaksoissidoksiin) |
Hydraatti |
Veden ja orgaanisen tai epäorgaanisen yhdisteen muodostama kompleksiyhdiste |
Hydraus |
(Hydrogenolysis) tarkoittaa vedyn liittämistä (additiota) kaksoissidokseen |
Hydrolyysi |
Reaktio, jossa yhdiste hajotetaan veden avulla takaisin lähtöaineikseen. Esimerkiksi esterihydrolyysissä esteri hajoaa veden vaikutuksesta alkoholiksi ja karboksyylihapoksi. |
Hygroskooppinen |
Vettä, etenkin ilman kosteutta imevä (aine) |
Inhibiittori |
Yhdiste, joka hidastaa reaktiota |
Ioni |
Atomi tai atomiryhmä, joka on saanut tai luovuttanut yhden tai useampia elektroneja saaden positiivisen tai negatiivisen varauksen |
Ioni-dipolisidos |
Ionin ja poolisen molekyylin välinen sidos. |
Ionihila |
Ioniyhdisteiden kiteessä vallitseva säännöllinen järjestelmä, jossa positiiviset ja negatiiviset ionit vuorottelevat. |
Ioniyhdiste |
Muodostuu, kun metalli ja epämetalli reagoivat keskenään. Metalli hapettuu ja epämetalli pelkistyy, jolloin muodostuu positiivisia metalli-ioneja ja negatiivisia epämetalli-ioneja, jotka muodostavat ionihilan sähköisillä vetovoimilla. Ioniyhdisteen ioni voi olla myös moniatominen. |
Isomeeri |
ks. isomeria. |
Isomeria |
Tarkoittaa sitä, että yhdisteillä on sama molekyylikaava, mutta erilainen rakennekaava. |
Isotoopit |
Saman alkuaineen atomeja, joilla on eri suuruiset massaluvut. Niiden ytimessä on siis eri määrä neutroneja. |
Järjestysluku |
Ilmoittaa atomiytimessä olevien protonien määrän; sähköisesti neutraalissa atomissa on aina yhtä monta elektronia kuin on protoneja. |
Kahtaisioni |
Molekyyli, jolla on sekä anioninen (–), että kationinen ryhmä (+). Esim. aminohapot. |
Kaksoissidos |
sp2-Hybridisoituneet atomit voivat jakaa kaksi elektroniparia kaksoissidoksen muodostamiseksi, joista toinen muodostuu p-orbitaalien välille (pii-sidos) ja toinen sp2-orbitaalien välille (sigma-sidos) |
Karboksyylihappo |
Orgaaninen happo, joka sisältää -COOH-ryhmän. Syntyy, mm. aldehydien hapettuessa. |
Katalyytti |
Aine, joka nopeuttaa reaktiota, mutta ei itse ota pysyvästi |
Kationi |
On yksi- tai useampiatominen ioni, jolla on positiivinen varaus. |
Ketjureaktio |
Reaktio, joka tapahtuu useiden toistuvien syklisten reaktiovaiheiden kautta. Esim. alkeenipolymeerien valmistus alkeenimonomeereistä radikaalireaktiolla. |
Ketoni |
Orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on ketoryhmä (C=O). Ketoneja voidaan valmistaa hapettamalla sekundaarisia alkoholeja. |
Kiraalisuus |
Asymmetrisille molekyyleille ja kappaleille ominainen ominaisuus. Kiraalinen yhdiste ei ole identtinen peilikuvansa kanssa. |
Klooraus |
Kloorilla käsittely, kloorin liittäminen |
Koordinaatiosidos |
Kovalenttisen sidoksen erikoismuoto, jossa atomeita yhdistävät jaetut elektroniparit ovat peräisin samalta atomilta. Tyypillisesti koordinaatiosidoksen muodostajia ovat Lewiksen emäkset kun ne reagoivat hapon kanssa. Esimerkiksi ammoniumionissa (NH4+) typpiatomin ja vetyatomin välinen koordinaatiosidos muodostuu elektroniparista, joka on peräisin typpiatomilta. |
Konfiguraatio |
Molekyylin atomien suhteellinen avaruudellinen järjestys |
Konformaatio |
Yleisesti: molekyylin avaruudellinen muoto jollakin ajanhetkellä. Yksinkertainen sidos sallii atomien pyörimisen sidosakselin ympäri, jolloin sama molekyyli voi asettua lukemattomiin eri konformaatiomuotoihin sidosten katkeamatta. Esimerkiksi etaani voi olla lomittais- tai kohdakkaiskonformaatiossa tai jossakin niiden välikonformaatiossa. |
Konformaatioisomeria |
Konformaatioisomeriaa esiintyy orgaanisilla yhdisteillä, joiden molekyyleissä on hiiliatomien välillä yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia.. |
Konformeeri |
Molekyylin konformaatio, joka tavallisesti on energiaminimissä. |
Konjugaatio |
Kaksoissisidokset, jotka sijaitsevat 1,3-asemissa (esim C=C-C=C tai C=C-C=O) konjugoituvat eli niiden välissä olevalla yksinkertainen sidos on kaksoissidoksen kaltainen. |
Konsentraatio |
Ilmoittaa, kuinka monta moolia ainetta on liuennut litraan liuosta. Yksikkö on mol/l ja kirjaintunnus on c. |
Konstituutio |
Eri atomien lukumäärä molekyylissä |
Korvautumisreaktio |
Ks. substituutioreaktio. |
Kovalenttinen sidos |
Muodostuu epämetalliatomien välille, kun ne pyrkivät täydentämään uloimman elektronikuorensa jakamalla sidoselektroniparin |
Kovalenttisen sidos |
Syntyy, kun atomit sitoutuvat yhdellä, kahdella tai kolmella yhteisellä elektroniparilla. |
Krakkaus |
Hiilivetyketjujen pilkkominen pienemmiksi |
|
|
Laktaami |
Rengasrakenteinen amidi. ks. Wikipedia |
Laktoni | Rengasrakenteinen esteri. ks. Wikipedia |
Lewis-emäs | Yhdiste, joka voi luovuttaa elektroniparin ja muodostaa sidoksen |
Lewis-happo |
Yhdiste, joka voi vastaanottaa elektroniparin ja muodostaa sidoksen |
Levo |
Vasen, vasemmalle kiertävä. Aikaisemmin käytettiin merkkejä d (dekstro) ja l (levo) kuvaamaan kiraalisen yhdisteen kykyä kiertää polarisoitunutta valoa oikealle tai vasemmalle (osoitetaan nykyään merkeillä (+) tai (–)) |
Liittymisreaktio |
Ks. additioreaktio. |
Lipidit |
Ovat luonnossa esiintyviä, veteen niukkaliukoisia orgaanisia yhdisteitä. Lipidejä ovat rasvat, vahat ja rasvaliukoiset vitamiinit. Lipidi-termiä käytetään biokemiassa ja biologiassa. Se ei kuvaa yhdisteen kemiallista luonnetta. |
Markownikovin sääntö |
Vetyhalogenidin (tai veden) liittyessä kaksoissidokseen, vety liittyy siihen hiilen, jossa on enemmän vetyjä. |
Massaluku |
Ytimessä olevien protonien ja neutronien kokonaismäärä. |
Merkaptaanit |
Tioalkoholeja eli tioleja, joissa alkoholin hydroksyylihappi on korvattu rikillä; merkaptaanit ovat erittäin pahanhajuisia |
Meso-yhdiste |
Akiraalinen diasteromeeri, jonka kiraliakeskukset kumoavat toisensa. |
Metallihila |
Metallissa esiintyvä säännöllinen järjestelmä, jossa positiiviset metalli ionit ovat pakkautuneet tiiviisti ja pysyvät yhdessä vapaasti liikkuvien elektronien avulla. |
Metallisidos |
Kuvaa metallien rakenteessa esiintyvää sähköistä vuorovaikutusta, joka syntyy metalliatomien luovuttaessa uloimpia elektronejaan yhteiseen käyttöön. |
Molekyyli |
Atomien yhteenliittymä, joka voi esiintyä itsenäisenä yhdisteenä |
Molekyylikaava |
Kaavasta ilmenee, kuinka monta kunkin alkuainelajin atomia yhdisteen molekyylissä on. |
Molekyyliorbitaali |
Orbitaalit, jotka kuuluvat molekyylin atomeille |
Monosakkaridi |
Yksinkertainen sokeri, josta di- ja polysakkaridit muodostuvat. |
Mooli |
Ainemäärä, jossa on 6,022 - 10" kpl (Avogardon luku) keskenään samanlaisia hiukkasia, molekyylejä, ioneja ym. |
Moolimassa |
Yhden moolin massa laskettuna suhteellisten atomimassojen avulla. Yksikkö on g/mol ja kirjaintunnus M. |
Neutraali |
Ei hapan eikä emäksinen, vety- ja hydroksyyli-ioniväke- vyys ovat yhtä suuret, pH-arvo on n. 7 |
Neutralointi |
Neutraaliksi tekeminen |
Newman-projektio |
Molekyylin rakennetta esittävä projektio, jossa molekyyliä katsotaan kohtisuoraan hiili-hiili sidoksen suuntaisesti. |
Nitraus |
Nitroryhmän (-NO2,) liittäminen orgaaniseen yhdisteeseen vetyatomin tilalle |
Nitraushappo |
Väkevän typpihapon ja rikkihapon seos |
NMR-spektroskopia |
Spektroskopian laji, jota käytetään erityisesti orgaanisten yhdisteiden rakennetutkimuksessa |
Nukleofiili |
Alkuaine, molekyyli tai ioni, joka voi luovuttaa elektroniparin reaktiossa |
Nukleofiilinen substituutio |
Reaktio, missä nukleofiili korvaa toisen nukleofiilin (esim. SN1- ja SN2-reaktiot) |
Nailon (Nylon) | Heksaanidihaposta ja 1,6-heksaanidiamiinista muodostunut polyamidi |
Optinen aktiivisuus |
Kiraalisten yhdisteiden (enantiomeerien) vaikutus polaroidun valon värähdystasoon. |
Orbitaali |
Atomiin tai molekyyliin sisältyvä alue, jolla elektroni todennäköisimmin liikkuu. Yhdelle orbitaalille voi sijoittua korkeintaan kaksi elektronia eli elektronipari, jonka elektroneilla on vastakkainen spin. |
Orgaaninen |
Elollinen, elollisesta luonnosta peräisin oleva |
Pelkistin |
Pystyy pelkistämään jonkin toisen alkuaineen ja hapettuu itse. |
Pelkistyminen |
Kemiallinen prosessi, missä molekyylin elektronegatiivisten atomien tai kaksois- ja kolmoissidosten määrä vähenee (esim. hydrausreaktio), tai alkuaine tai molekyyli ottaa vastaan elektroneja, jolloin siitä tulee varaukseltaan negatiivisempi, tai sen hapetusluku kasvaa. |
Peptidisidos |
Amidisidos, joka syntyy aminohappomolekyylien välille kondensaatioreaktiossa. |
Polarimetri |
Laite, jolla määritetään tasopolaroidun valon kääntyminen liuoksessa jossa on optisesti aktiivista ainetta. |
Polyamidi | Amidisidoksin muodostunut polymeeri. Valmistetaan yleensä orgaanisesta dihaposta ja diamiinista. Esimerkiksi heksaanidihaposta ja 1,6-heksaanidiamiinista valmistettu nailon (nylon) |
Polyesteri |
Polymeeri, joka syntyy dikarboksyylihapon ja kahdenarvoisen alkoholin polymeroituessa. |
Polymeerit |
Molekyylejä, jotka ovat koostuneet vaihtelevasta määrästä pienempiä molekyylejä eli monomeerejä |
Polymeroitumisreaktiossa |
Yksinkertaiset monomeerimolekyylit liittyvät ketjuun suurikokoisiksi polymeerimolekyyleiksi. |
Polypeptidi |
Syntyy, kun useita aminohappomolekyylejä liittyy yhteen peptidisidoksilla. |
Polysakkaridi |
Syntyy, kun suuri joukko yksinkertaisia sokereita (monosakkarideja) liittyy yhteen. |
Poolinen molekyyli |
Kun molekyylissä olevien epämetalliatomien välillä on elektronegatiivisuusero, liikkuvat sidoselektronit enimmän aikaa lähempänä elektronegatiivisempaa atomia. Tällöin molekyylin sisälle muodostuu positiivinen ja negatiivinen osittaisvaraus. |
Pooliton molekyyli |
Kun molekyylissä ei ole elektronegatiivisuuseroa atomien välillä tai kun syntyvät osittaisvarukset varjostavat toisiaan siten, että molekyylin ulkopuolelta varausten eroa ei voi havaita, molekyyli on pooliton. Samaa alkuainetta olevien atomien välinen kovalenttinen sidos on aina pooliton. |
Proteiinit |
Valkuaisaineet: aminohapoista muodostuneita polypeptidejä, joilla on myös ketjun kiertymisestä ja/tai poimuttumisesta johtuva sekundaarinen ja tertiäärinen rakenne sekä tavallisesti myös kahden tai useamman polypeptidiketjun yhteen liittymisestä johtuva kvaternäärirakenne. |
Protolyysireaktiossa |
Tapahtuu protonin (vetyatomin ytimen) siirtyminen hapolta emäkselle. |
R/S-isomeria |
Kiraalisen hiilen sisältävän yhdisteen enantiomeerien absoluuttiset konformaatiot määritetään Cahn-Ingold-Prelog prioriteettisääntöjen avulla ja merkitään etuliitteillä R (rectus) ja S (sinister). |
Radikaali |
Atomi tai molekyyli, jolla on pariton elektroni |
Raseeminen |
Seos, joka sisältää yhtä paljon molempia enantiomeereja |
Rasva |
Glyserolin ja rasvahapon tai useampien rasvahappojen muodostama esteri, glyseridi |
Rasvahappo |
Avoketjuinen, haarautumaton karboksyylihappo, jossa on tavallisesti 16 tai 18 hiiliatomia. Hiiliketju voi olla tyydyttynyt tai sisältää yhden tai useampia kaksoissidoksia |
Reaktiolämpö |
Reaktioenergia ( = ETuotteet - ELähtöaineet = DH ) on reaktiossa vapautunut (negatiivinen) tai sitoutunut (positiivinen) energia, reaktion alusta loppuun. |
Resoluutio |
Raseemisen seoksen erottaminen enantiomeereiksi, jonkin kiraalisen ainen kanssa. |
Resonanssi |
Kemiallinen yhdiste voidaan esittää kahdessa tai useammassa eri rakennemuodossa, jolloin todellinen rakenne on näiden sekoitus eli resonanssirakenne. |
Ryhmä |
Jaksollisen järjestelmän pystyrivi |
Saippua |
Muodostuu, kun rasva hydrolysoidaan alkalimetallihydroksidilla. Saippua on kemialliselta rakenteeltaan rasvahapon natriumsuolaa. |
Selluloosa |
Kasvien soluseinämien pääosa |
Sidosenergia |
Energia, joka tarvitaan sidoksen katkaisemiseen |
Steerinen este |
Molekyylin atomien tai ryhmien asennosta johtuva reaktion tai molekyylin liikkeen estyminen |
Stereoisomeria |
Avaruus- eli konfiguraatioisomeria, joka käsittää cis/trans ( E/Z), R/S ja konformaatioisomerian |
Stereokemia |
Molekyylien ja kompleksien kolmiulotteista rakennetta tutkiva kemian haara |
Substituutio |
Atomin tai molekyylin korvautuminen toisella atomilla tai ryhmällä |
Substituutioreaktio |
Molekyylin atomi tai atomiryhmä korvataan toisella atomilla/atomryhmällä. Tyypillinen tyydyttyneille ja aromaattisille hiilivedyille. |
Suhteellinen atomimassa |
Massa, joka on saatu vertaamalla tutkittavan atomin massaa hiili-12 isotoopin massaan. Suhteellisen atomimassa vanha nimitys on "atomipaino". |
Suojaryhmä |
Ryhmä, jota käytetään suojaamaan funtionaalista ryhmää ei-toivotuilta reaktioilta ja joka voidaan poistaa reaktion loppuvaiheessa. |
Suola |
Kiinteä kiteinen aine, joka on koostunut ionisidoksin. |
Syklisen hiilivedyn |
Molekyylissä on pelkästään hiiliatomeista muodostunut rengas. |
Sykloalkaani |
Sisältää hiilirenkaan, jossa on vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia. |
Synteesi |
Yhdisteiden valmistus lähtöaineita yhdistämällä |
Synteettinen |
Keinotekoisesti, synteesin avulla valmistettu |
Tasapainovakio |
Kemiallisella reaktiolla aA + bB = cC + dD, on tasapainovakio (K), joka voidaan kirjoittaa: K = ([C]c[D]d)/([A]a[B]b) |
Tautomeria |
Rakenneisomerian muoto, missä kaksi rakennetta muuttuu toisikseen protonin siirtymisen vuoksi |
Terpeenit |
Rengasrakenteisia tai avoketjuisia hiilivetyjä, joita sisältyy kasvien haihtuviin öljyihin ja pihkaan |
Tyydyttymättömän hiilivedyn |
Molekyyleissä on vähintään yksi kaksois- tai kolmoissidos. |
Tyydyttyneen hiilivedyn |
Molekyyleissä on vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia. |
Tärkkelys |
Suurimolekyylinen polysakkaridi, jota syntyy vihreissä kasveissa yhteyttämisen tuloksena |
Urea |
Virtsa-aine, CO(NH2)2 |
Valkuaisaine |
ks. proteiinit |
van der Waalsin vuorovaikutukset (sidokset) |
Hyvin heikkoja, poolittominen molekyylien välille syntyviä vuorovaikutuksia |
Vapaa elektronipari |
Molekyylissä oleva elektronipari (lone pair), joka ei osallistu sidosten muodostamiseen. |
Vetysidos |
Dipoli-dipoli-vuorovaikutuksen erikoistapaus, joka syntyy sellaisten molekyylien välille, joissa vetyatomi on liittynyt hyvin elektronegatiivisen alkuaineen atomiin (esim. F, N, O). |
Vinyyli |
Etenyyliryhmä, -CH=CH2 |
Z Zaitsevin sääntö |
Eliminaatioreaktiossa kaksoissidos pyrkii muodostumaan siihen hiileen jossa on vähemmän vetyatomeja (ks. kappale 4.8 ).
|